Wednesday, August 6, 2008

Kun aatteenpalo ahdistaa

Joskus käy niin. Kun tuntuu, ettei oikein koskaan voi tulla ymmärretyksi, tai että turhaan sitä yksinänsä vaahtoaa, että on maailmassa vaan niin paljon kaikkea muuta ja ihmisten elämät vaan niin täynnä jo kaikista arkisista asioista, että miksi sitä kukaan oikein jaksaisikaan enää kiinnittää huomiota johonkin niin isoon kuin vaikkapa yhteiskuntaan, mille ei kuitenkaan oikein voi mitään. Miksi sitä jaksaisi yrittää katsoa laajemmalle, kun ihmisilmät on luotu näkemään vain muutaman metrin kerrallaan?

Ja mitä ihmettä minä teen, aloitan kuudetta vuottani filosofian opiskelijana? Julkipuolella ehkä pidetään fiksuna, mutta salassa jokseenkin kuitenkin maailmasta vieraantuneena.

Maailmanparantajilla on kovat ajat. Toisaalta meitä on paljon, ja teoriassa meitä jopa kuunnellaan. Puhua voi ja keskustella, myötäilläkin, mutta kun filosofit alkavat toimia, muut tulevat toppuuttelemaan. Ja katso, eiväthän läheskään kaikki filosofitkaan jaksa olla enää maailmanparantajia.

Ehkä alkaa iskeä tosielämä vasten kasvoja, kun vihdoin toivoisi tekevänsä jotain sen avulla, mitä on opiskellut nämä vuodet. Törmää oikeasti faktaan, että ehkä se onkin liikaa muille, ehkä itseään on turha kutsua yhteiskuntafilosofiksi, jos haluaa tulla ymmärretyksi. Akateemisissa piireissä saattaa kohdata jonkinlaista arvostusta, mutta heti yliopiston kynnyksen toisella puolen epäilyt heräävät. Kiva että hahmotat kokonaisuuden, mutta parempi kuitenkin että pysyt kirjastossasi.

Suututtaa. Ihan turhaan ehkä, mutta suututtaa silti. Onko tässä pakko alkaa opiskella vielä jotain käytännöllisempääkin, jotta yhteiskunnasta löytyisi paikka sille, joka osaa ajatella omilla aivoillaan? Kun luulee löytäneensä ehkä avaimia joihinkin ongelmiin, mutta kukaan ei kuule tai ota tosissaan. Kärjistän hurjasti, mutta oma on blogini.

Miksi yrittää ymmärtää yhteiskuntaa, miksi yrittää tuntea historiaa, miksi yleensä lukea tai ajatella mitään? Putkimiehiä tarvitaan kuitenkin enemmän, ja heidän työnsä jälki sentään näkyy heti. Itseasiassa meidänkin kylpyhuoneessa olisi tarvetta yhdelle. Alashuuhdeltu Kant kun tuskin laittaisi viemäriä toimimaan.

Vaahtoan minä silti, tietenkin, mutta joskus kaipaisi niin paljon edes pientä vastakaikua muulta maailmalta. Vaan kenellä olisi aikaa pysähtyä ajattelemaan?

No comments: