Mikä riemu, kun jaksoin vihdoin kävellä Laajavuoren "lähipostiini" ja hakea tilaamani kirjat, joita en ollut vastaanottamassa viime viikolla, kun posteljooni olisi ne kotiovelle tuonut. Nyt olen viimeinkin onnellinen Walter Benjamin -kokoelman kasvattaja (jopa Arcades Project - tunsin villiä ylpeyttä kun avasin muovit sen ympäriltä) ja into graduani kohtaan kasvaa. Kunpa voisi vain upota sohvalle lukemaan näitä ilman mitään muita velvollisuuksia.
Ikkunani edessä puussa roikkuvat lumihuppuiset pakasteomenat ja sininen hetki hiipii aina vaan aikaisemmin kampuksen ylle. Lavisemman kirjoittamista on tänään säestäneet The Swell Season ja tulevaisuuspohdinnat. Twentysomething on hyvä mutta outo ikä ja aina on vaan yhtä hukassa. Sitä totesin useammankin ystävän kanssa, joita tapasin viime viikonloppuna. Toisaalta eihän tarvitse elää kuin päivä kerrallaan, mutta välillä on pakko miettiä pitemmällekin. Kun alkaa olla loppuunkoulutettu, on tie eteenpäin ensi kerran elämässä ihan auki. Ota siitä sitten kiinni ja lähde ohjaamaan.
Take this sinking boat
and point it home
we've still got time.
Raise your hopefull voice
you have a choice
you've made it now.
Falling slowly
sing your melody
I'll sing along.
(The Swell Season)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Kunhan ei loppuunkulutettu! Elämä on sitä parasta aikaa. Eikä muuta ole kuin elämä. Edes opiskelujen jälkeen :)
"-- en ikinä oikeasti käytä tätä jargonia - taisin mönjääntyä liittarissa - ja pahoittelen sisäpiirivitsejä, joita ymmärtävät ei ehkä edes lue blogiani."
Kyllä joku lukee. Ja se joku taitaa olla itse niin syvällä mönjässä, ettei edes tajunnut sun kirjoitukses olevan jollain lailla mönjää.
Never you mind, sister. En minä ole kovin validi vielä ulkopuolelta mitään kritisoimaan ja aika sisällä mönjässä olin heti viikonloppuna kun vaan tilaisuus tuli. Tämä on outoa tasapainottelua kahden maailman välillä kaiken kaikkiaan ja varmaan olisin aika onnellinen mönjäelijä jos olisi vielä mahdollisuus. Helpointa onkin huudella jyyränä, kun ei tarvitse kumarrella ketään eikä kenenkään mönjiä :)
Post a Comment