Se ei ole vain McDonald'sin ja Shellin voittokulkua, englannin kielen ylivaltaa tai heikoimpiemme unohtamista, kun itse tahdomme jotain heti tässä ja nyt ja ennen kaikkea mahdollisimman halvalla. Se on kaikkea tätä, mutta löytyy myös ihan läheltämme. Lempiesimerkkini: globalisaation voi nähdä vaikka tässä Suomen villinneessä kuntien yhdistymisinnossa. Puuttumatta kunnallispolitiikkaan sen kummemmin, eikö tässäkin ole perimmäinen kyse taloudesta? Säästöistä, resurssien kaventamisesta, tiivistämisestä, keskittämisestä, kaikesta mistä minulla nousee niskakarvat pystyyn. Lakkautetaan kyläkoulut ja keskitetään kunnan palvelut sinne tai tänne. Samalla kyläyhteisöt kuolevat, tai ainakin hiljenevät, vaikkakin, ironista kyllä, ihmisillä on nyt jos koskaan entistä kasvavampi tarve muuttaa kaupungeista "takaisin" maalle. Ihmiset kaipaavat läheisyyttä, yhteisöllisyyttä, yhteishenkeä, omaa ympäristöä, jossa lapset kasvavat turvassa ja aikuiset saavat tukea toisiltaan. Kaupungin lähiöelämä on tästä kaukana, mutta yhä uudet maalle muuttavat nuoret perheet saavatkin saman tien taistella kynsin hampain lähikoulujen puolesta, harrastustoiminnan ja -tilojen puolesta. Ne kun eivät oikein tuota.
Globalisaatio "makes things merge". Kulttuurit, kielet, käytännöt, perinteet; tämä näkyy kansainvälisellä tasolla, mutta myös yhdistyneissä kaupungeissa. Pienissä kylissä on usein vahva me-henki ja oma identiteetti, jonka alueen asukkaat jakavat. Se yhdistää, saa heidät tuntemaan olonsa kotoisaksi, luo turvallisuutta ja itsetuntoa. Maailma tarvitsee ihmisiä, joilla on itsetunto ja turvallisuudentunne kohdallaan, sillä sellaiset saavat eniten aikaan, heillä on vähiten tarvetta painaa toisia alas, koska he luottavat itseensä ja toisiinsa. Kun oma itse on kunnossa, ehtii kuunnella ja keskittyä myös muihin; kun ei tarvitse jatkuvasti nostaa itseään tai todistaa jotain tai pelätä toisia tai kantaa koko maailmaa harteillaan... silloin parhaiten kykenee näkemään elämän terveessä perspektiivissä, ja tekemäänkin asioiden eteen jotain. Globalisaatio, joka ajaa ihmiset omiin koppeihinsa kerrostaloihin, lakkauttaa kylät ja pikkukunnat, siirtää aktiviteetit kaupunkien keskustoihin ja merkitsee ihmiset lukuina ja kustannuksina, ei edesauta tätä. Ihminen, jonka identiteetti on hukassa, ei tiedä mistä aloittaa, mitä tehdä, kenen kanssa ja keneen luottaa - jos ei oikein voi luottaa itseensäkään. Ja kun ei tunne naapureitaan, kehenpä sitä enää luottaakaan...
Ihmiset, joilla perusturva on kunnossa, erottaa joukosta. Heillä itsetunto ja nöyryys löytyvät samasta paketista. Sellainen ihminen on valmis näkemään muutkin.
Tuesday, September 18, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Aatteenpaloa, ystäväni! Jatketaan keskusteluja ja bloggauksia samaan malliin.
Näin teemme! :)
Post a Comment