Valvon kuumeessa ja juon desilitroittain sekahedelmämehua viilentääkseni päätäni. Yksinolo ei sovi minulle - koko päivä neljän seinän sisällä tarkoitti jatkuvaa keittiössä vierailua (vaikka kurkku on liian karhea nielläkseen mitään), loputonta Gilmore Girls -maratonia (vaikka nokkela sanailu on liikaa flunssaisille aivoille) ja viimein altistumista absurdille tylsistymiselle kun on liian väsynyt edes aloittaakseen messenger-keskustelua kenenkään kanssa.
Lopulta yritin jo nukkua ja unta odotellessa pohdin kirjani esiin ottamista huomenna (kuinka viehättävä ajatus istua ikkunani ääressä ja syventyä suurimpaan kirjalliseen tuotokseeni, josta alkaa tosin tulla kyseenalainen keskustelunaihe, koska oikeasti en ole edes vilkaissut sitä pariin vuoteen... kirja vain liittyy kevääseen ja joka kevät kaipaan sen sivuille niin kuin ulkomaiden kaupunkeihinkin.) Luin päivällä viimeksi ilmestynyttä Mondo-lehteä ja samastuin jollain käsittämättömällä tavalla amerikkalaisen siirtolaisen kotimaan- ja baseball-kauden alkamisikävään. Kuvittelin keväistä New Yorkia, jossa baseball-mailan ensirasahdukset kaikuvat Yankees-stadionilla jälleen maaliskuun lopussa - ja tunsin samassa kirsikkapuiden kukkien tuoksun ja siniset vuoret silmieni edessä.
Kämppikseni suuntaa Afrikkaan parin päivän päästä ja minä jään Jyväskylän maaliskuuhun, jossa edes uusille kumisaappaille ei tällä hetkellä ole käyttöä. Sinänsähän Keski-Suomessa ei mitään vikaa ole, mutta kaukokaipuu alkaa vähitellen iskeä kevään ja jo seitsemän yhtäjaksoisen kotimaassa vietetyn kuukauden myötä. Kaipaan Wieniin, Vancouveriin, New Yorkiin tai edes Skotlantiin, jonne ranskalaisystäväni ovat minua parhaillaan houkuttelemassa. Lähtisinhän minä heti - ongelma on vain siinä, että tästä maasta on niin kallista päästä ulos.
Vielä lasi hedelmämehua ja teille pari sanaa kaukokaipuun ammattilaiselta Löytyn Jaakolta, jonka Afrikka-aiheisia lauluja olimme viime viikolla kuulemassa.
Saisinko vielä vinkin,
mä eksyin uudestaan
välille Helsinki ja Dakar.
Jos kotiin löytäisinkin,
jää sielu seilaamaan
välille Helsinki ja Dakar.
Lähtisipä joku mun kanssa nyt edes Helsinkiin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
En voi lähteä kanssasi Helsinkiin, mutta voin vastaanottaa sinut Helsinkiin! Olet erittäin tervetullut luokseni milloin vain. Meidän uusi asunto Kalliossa ja punainen vuodesohva odottavat sua:)
Toveri Jyyrä ja Punainen Vuodesohva, minähän tulen :) Mutta ensin nähdään jo nyt viikonloppuna, hienoina ja pätevinä.
Post a Comment