Pitkän ja vaiherikkaan vuoden pitkä ja vaiherikas syksy on päättynyt. Eilen illalla saavuin vanhempieni luokse joulun viettoon. Myötäni puolet perheen joulunviettäjistä on jo paikalla, tänä iltana ja huomenna saapuvat viimeisetkin. Toivon joululta rauhallista yhdessäoloa ja hyviä hetkiä, joiden voimin jaksaa aloittaa kokonaisen uuden vuoden.
On hassua kävellä entisessä kotikaupungissa, jossa olen tänä vuonna käynyt enää harvoin. Aivan kuin täällä aika olisi pysähtynyt, kaikki tuntuu olevan ennallaan, minä vain olen jo kotiutunut muualle. Kotitalossa sentään on kotoisaa, mutta joka huoneesta tuntuu löytyvän jotain uutta, mikä ei ollut siinä viimeksi käydessäni. En oikein osaa enää majoittua mihinkään, mutta viime kädessä oma vanha huoneeni toimii turvapaikkana.
Minun paikkani jouluna on leipoa, rakennella mielikuvituksellisia piparitaloja, konsertoida pianon ääressä joululaulukirjan parissa ja ottaa halukkaita mukaani joulukirkkoon. Tänä aamuna tehtailin pipareita, mutta piparkakkutalo on yhä puolitiessä. Kuusi on jo sisällä ja marsu sai juuri uuden isomman häkin. Tekisi ehkä mieli askarrella lumihiutaleita ja yksi joululahja on vielä lankoina työn alla. On mukavaa puuhailla ilman ehtoja ja hyödyllisyystavoitteita, ihan vain siitä ilosta, että saa jotain aikaan.
Eipä nyt tämän enempää, ajatuksia jälleen ensi vuonna. Jouluiloa!
Saturday, December 22, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment